Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

lauantai 30. joulukuuta 2017

Yksi elokuvavuoden 2017 huippukohtia oli RAW, Night Visions festareilla

No minä näin leffan RAWn, se oli tärkeimpiä Night Visions festarin leffoja joita halusinkin nähdä. Huikea ja omintakeinen ja joko nosti de Saden Sodoman 120 päivää kannen jalustalle, tai sitten haastoi sen.. Sehän oli hyveellisen neidon, Justinen tarina.

Josta olen tyytyväinen. Back to basics ajankohtana oli naisten tekemä kauhu, jossa RAW oli yks tärkeimpiä. Osa elokuvista käytti myös hiljaista ääntä tai elokuvasalissa käytettiin hiljaista äänentoistoa, niin vitutti äijät, jotkja rapistelivat karkkipussejaan ja sitten mässyttivät. Kaksi kolmesta naisten tekemästä festarikauhusta oli vaikeaa kuunnella kun äijät mässytteivät ja rapistelivat. Äijät eivät kunnioittaneet elokuvia eivätkä niin ollen naisia. Eivätkä kunnioittaneet hiljaisuutta eivätkä äänimaailmaa, joss avoi olla myös hiljaisia ääniä. Mutta mässyttivätkö äijät tämän aikana?

Savoy-teatterissa olin leffafestareilla niin ihmettelin, miksi ihminen voi käyttää nenäliinaa? Miksi räkää pitää niistää sisään ja ulos. Osumatta nenäliinaan. Kovalla volyymillä. Ja aivan turhaan.

Välillä kaipaa omia VHS-aikoja, jolloin ihan sai itse katsella ja kuunnella merkillistö tai esimerkillistä harvinaista elokuvaa. Ihan just rauhassa.

concreteplaygroundin sivulla oli THE TEN BEST FILMS HARDLY ANYONE SAW IN 2017
" Forget lightsabers, caped crusaders, fast cars and fairy tales and catch up on these under-seen gems over summer."  linkissä  eli 10 parasta leffaa jota kukkaan tuskin näki. No minä näin leffan RAWn.


virallinen raileri juutuupissa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.