maanantai 22. toukokuuta 2017

Katsoin Twin Peaks. Katsoin neljä jaksoa

Twin Peaks: The Return kauan odottetu jatko 22.5.2017 klo 15:16 Lynch maalaa myös itsensä nurkkaan ja nurkasta pois, ja lainaa itseltään: Pelottava nainen - josta muistaa pahaenteisen repliikin hunting the buffalos - katsoo pelokkaasti luontodokumenttia jossa lauma leijonia raatelee vesipuhveli-raukkaa. Ajovalot maantiellä, ja ollaan hyvinkin lost highway, ja Marilyn Manson ja Nine Inch Nails -tyyppinen musiikki soi kuten 90-luvulla. Takakontista ei löydy korvaa kuten Blue Velvetin idyllin ruohikosta. Onko Kyle MacLachlanilla Dennis Hopperin nahkatakki? Onko hän muuntumassa?



Mitä on muuttunut? Michael Horse on yhä hottis kuten silloinkin, nyt hiukset hopeisina. Lynch ei luota nykyteknologiaan - lankapuhelimet on käytössä ja työpöydällä on kannettavan läppärin tilalla nitoja. Ihanan analogista!

Mutta. Ihmiset kantavat kahvia pahvimukissa - tuottaen turhaa jätettä ja kantavat hiiren kokoisia pikkurakkeja - eivät siis kävelytä. Tuo luontoa kuormittava pahvimuki tuli kadulle Sinkkuelämää -sarjasta jossa miltei tuloton kolumnisti sipsuttaa järjettömissä vaatteissa ympäri Nykkiä - kantaen mukia. Kun ihmisellä ei enää aikaa istua kahvikupille. Miten he virtsaavat? Vauhdissa samaan mukiin vai? Oli upea katsoa kun Helsinki oli tammikuussa erikoisesti valaistu LUX Helsinki - mutta sitä pahvimukien määrää roskisten yllä, alla ja vieressä. Ääliöt turistit ja paikalliset kuormittivat puistot. Pahvimukeilla.

Twin Peaksissa ihanat hongat, paksut halattavat rungot, humajavat suurina - kuin Lynch kertoisi alleviivaten ajan kulumisesta, vuosirenkaita on tullut... Halkonainen on koskettava - niin paljon on menehtynyt TP tähtikaartista. Kun TP idyllissä on koskematonta ja kosketettua metsää, niin new Yorkissa on ikuinen yö, ja sähköä syövät pilvenpiirtäjät valoineen. Kaiken turhuus. Itsekkyys, megalomania.

Mitä Lynch haluaa sanoa? Sähkövirta on vaarallista? Osa kuvista / kohtauksista kävisi suoraan galleriaan installaatioiksi ja performanssiksi. Jotta kansa tiiraisi tyhjää klasikoppia. Että ilmestyykö sinne. Aamuyö oli täynnä kahvia & donitsia mussuttavia raivostuneita suomalaisia jotka eivät saaneet mitä piti. HBO Nordic suomen osasto ei näyttänyt sarjaa silloin kuin joidenkin tietojen mukaan olisi pitänyt. Piiiitkään minäkin sain taikalaatikkoa tuijottaa että sinne ilmestyi Twin Peaks: The Return -sarja Elisa viihteen boxiin.

Lynch käyttää taidetta ja tekotaidetta, käsitetaidetta ja käsittämätöntä taidetta. Osa töistä muistuttaa naisten tekemiä kauhu- ja lyhytelokuvia sekä nykytaidetta. Agentti Cooper lentää, kelluu kuin pimeässä maalattu Chagallin taulu. Kieli saa nykyään olla ronskimpaa, saa sanoa fucking. Seksismiä on myös näyttää alastonta naista, siis nännejä. Mitä mieheltä näkyy?

Minua kiehtoo myös havupuut ja lehdettömät puut... Paljaat laihat oksat ovat hyvinkin graafisia, goottilaisia tai muuten vain hienoja valokuvassa, ja tunnelmassa. Selkeästi noidan käsiä, jotka kurottavat painajaisissa ja levynkansissa. Laiha puu näyttää salamanväkähdyksessä myös ihmisen verisuonilta. Ja ehkä sairailta pesäkkeiltä, rihmastoa.

Mitä tapahtuu kuin huonosti ladattu robotti tai Rainman -tyyppinen vaikutelma agentti Cooperista saa jackpotin. Lasvegasilaiset ovat myös ämpärikansaa 😆 Ihmiset etsivät onnea tai ainakin voittoa, jännitystä, rahaa. Joillakin on addiktio. Las Vegas on yksiä mauttominpa paikkoja. Cooper selättää yksikätisen rosvon eli hedelmäpelin tiuhaan, ainakin 28 kertaa. Nyt tuli 30. jackpot. You look like million bucks - amerikkalaisten suhde rahaan ja kuluttamiseen, menestymiseen.

Oli vuosi 1994 kun näin Kyle MacLachlanin Roomassa. Hurja muisto, ohikiitävä hetki, sivukadulla. 

Haikeaa on myös katsoa FBI agenttien kokkousta. Albert Rosenfield on kuten ennenkin paitsi häntä ei enää ole, myös Miguel Ferrer menehtyi. Johtaja Cole huutaa kuten ennenkin koska Lynch haluaa saada äänensä kuuluville - tai sitten hämätä.

Ennen lopputekstejä tulee musiikkia, live-esiintyminen saluunassa suht uusilta bändeiltä joilla on jännä suhde menneeseen, retroon ja nostalgiaan. Se on mukana yhteys Aki Kaurismäen ja Wim Wendersin elokuviin. Eka jaksossa lainataan hauskasti Aretha Frankliniä... Äänimaailma on lynchmainen eli ahdistava, pelottava, humiseva, epäorgaaninen, on oltava varuillaan ja kaukana comfort zonesta. Hämärän rajamailla, monessa suhteessa. Kansallisteatterin Kuolema Venetsiassa -näytelmä käytti samantyyppistä äänimattoa, niin tässäkin on Eros ja Thanatos läsnä, vuorotellen, samassa hahmossa, eri ulottuvuuksissa...

Alkuteksteissä hurjat kosket kuohuvat, varmaan Douglas Sirkin melodraamat ovat vaikuttaneet Lynchin tv-kerrontaan. Vai ovatko. Keitä me olemme, mistä me tulemme, millaiseksi me tulemme, miten me tulemme? Mihin me haihdumme...

Denisellä on upea kampaus... Ja hieno kiilto huulissa. Sen sijaan sheriffin toimiston bimbot - kyllä, monikossa - ovat yhtä raivostuttavia kuin ennenkin. Sarjan koomisia hahmoja, Andyllä on joitain yhteyksiä vanhan koulukunnan hintelään komediaan kuten Ohukaisella. Lucy on vain kimittävä tyhmä. Osa naisvihaa? Minusta oli upeaa Criminal minds ja NCIS -sarjojen alansa huiput, nörttitytöt, naiset, jotka olivat varsinaisia upeita persoonallisuuksia myös sarjan ulkopuolella. Kun Todella upeeta -sarjan bimbo sihteerikkö oli upea monilahjakkuus ja kreisi hahmo - pukeutuen mm kotimaisiin neonvärisiin Plastic Pony -ryhmän / merkin keinokarva-vermeihin. Mutta miksi tämä hahmo rasittaa? Vaikka lausuukin: Se johtui tietynlaisesta purkasta. Jauhan juur xylitol-purukumia. Lynch antoi neuvoja Laura Dernille eloluvassa Wild ät Heart, että jauha purkkaa. Hahmo tulee sitä kautta.

Lucyn ja Andyn poika porhaltaa paikalle kuin Marlon Brando prätkällään - Real Wild One, ja kuulostaa dharmapummilta 😆 joka kiertää, ja on osa rujoa americanaa.

 Ainoa käännösvirhe joka raivostutti oli halon eli log kääntäminen lokikirjaksi. Muuten katsoin lähinnä kasvoja ja pöydän tavaroiden järjestystä. Kyllä halkonainen eli loglady häätyy tietää!

Yhdellä seinällä on taulu jossa esi-isä Kafka katsoo suoraan katsojaan, ja toisella on suuren suuri valokuva, jossa atomipommin aikaansaama sienipilvi valtaa seinän - FBI:n sisällä.... Halko ja halkonainen ovat tärkeimpiä osia Twin Peaks palapeliä. Meedio, välittäjä.

En ollenkaan ihmettele miksi Lynch valitsi television. Nykyään televisiolla voi tehdä mitä tahansa taidetta ja vallankumouksia - ja sitä voi katsoa ilman mainoksia kokonaisuuksina kuten Yle Teema & Fem, ja Ylen kanavat 1 ja 2, sekä HBO Nordic, Netflix ja Viaplay. Minua huvittaa ihmiset jotka kehuvat sillä etteivät katso televisiota, tai etteivät heillä ole tv:tä. Mutta silti voivat tehdä mitä tahansa verkossa. Minusta on sääli ettei heillä ole televisiota siis näyttöä jolla tehdä grafiikkaa, valokuvia, editoida valokuvia, PhotoShoppia, ja näyttää valokuvia ja omia videoita, suurella näytöllä voi myös katsoa omia klassikko- ja underground-elokuvia BD, DVD ja VHS-formaateissa kotiteatterin, nauhurin tai dvd-soittimen kanssa. Ihminen voi valita mitä katsoo "televisiosta" ja milloin. Itse inhoan tosi tv:tä, mainoksia ja urheilua tv:ssä koska niiden raivohullu ja kirkuva äänimaailma rikkoo tärykalvot. Osassa uusia väkivaltaisia lastenohjelmia on sama kirkuminen ja rauhattomuus. Television esim. kaapelitelevision kautta voi tehdä todella hyvin käsikirjoitettua taidetta, ohjelmaa ja kokeilua. Naiset saavat toimia ohjaajina - tv sarjoissa. Telkkarisarjoissa on hienoja naisten päärooleja, hurjia ja monipuolisia. Laadin listan kun ehdin. Tv ei ole aina kuin wc - voi valita kanavia ja väyliä. Joskus saa katsoa harmitonta shei§eä eli skeidaa kuten Rölli-peikkokin. Tai Röllin esittäjä Tuppurainen katsoo laadun lisäksi myös skeidaa. Osa tollokomedioista on sopivia, niissä ei ole naisvihaa vaan nostalgiaa. Nordic noir ja dekkarit voivat käsitellä kaikenlaisia - maailman onnellisimmat maat Skandinaviassa tuottavat sekä kirjoina että elokuvina, tv sarjoina niin koleata kamaa, sosiaalista draamaa, naturalismia jne dekkareissaan, että britit katsovat niitä valtavan kokoisen punaviiniklasin takaa... Sarjaan voi uppoutua kokonaan maratoneissa yksin tai yhdessä. 4 jaksoa tai 8. Koska mainokset puuttuvat niin aikaa on, aika venyy... Ja pause-nappula löytyy.

Lynch aikoinaan ihmetteli mihin hänen aamuraivonsa meni. Tai tämän huomasi vaimo. Se johtui meditaatiosta. Jos tuntuu liian huu haa voodoo goodoo hoodoo, niin sekä some- että liikenneraivoon voi kokeilla suomalaista avantoa. Täi muuten vain kylmää vettä. Lauhtuuko? Tai menee metsään kuuntelemaan puita. Tai halaamaan. Tai keräämään marsulle pikku oksia joissa on metsän tuoksuja. Tai olla hevosten luona.

Mug shot eli pidätyskuva muistuttaa Antonin Artaudn valokuvaa jossa tukka on yhtä juurakkoa.




Henkilön Valokuvaaja (@satuylavaara) jakama julkaisu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti